Juhannus oli sitten siinä. Perjantaina juhlittiin miedoilla alkoholijuomilla, joita olin varannut itselleni enemmän kuin Big Brotherissa per henkilö saa nauttia illan aikana. Mukavista juhlista huolimatta istuin kiltisti punkkani laidalla klo 02.10. Söin puolikkaan suklaalevyn ja kasan sipsejä. Päälle vielä puoli litraa vettä. Ja kaikki tämä ainoastaan sen takia, että lenkki kulkisi paremmin sunnuntaina. Ja kulkihan se.

Yleensä en treenaa kunnolla pariin päivään kostean illan jälkeen, mutta rennosti harkittu otteeni juhannusjuhlintaan auttoi. Eilen tempaistu 18 km lenkki kulki aivan älyttömän hyvin ja tänään lepopäivänä on mieli tehnyt lenkille koko ajan.

En kuitenkaan tee tästä johtopäätöstä, että nythän voin juhlia enemmän. Ehei. Seuraavan kerran nautitaan mietoja alkoholijuomia syyskuussa. Vasta Vaasan maratonin jälkeen. Mutta älkää pelätkö, tissuttelua en jätä. Se on edelleen mun ja Mörököllin yhteinen harrastus.

Viime treeniviikko meni hyvin. Tämä viikko menee vielä paremmin. Juostuja kilometrejä tälle viikolle pitäisi tulla lähes 50 km. Toivottavasti sairastelut olisivat nyt takana päin ja saisin ehjän treeniviikon. 

Ja mitä kuuluu naapurustoni koirankieltokyltti-ihmisille? Tässä seuraa viimeisimmät uutiset: Joku oli heittänyt ne "Varo lasinsiruja"-kyltit aidan yli heidän pihaansa. Mutta kyltti-ihmiset eivät luovuttaneet helpolla, ei. Pari päivää nimittäin meni ja kyltit oli vedetty naulapyssyllä kiinni aitaan. Siinä on ja pysyy. Ei nyt kuitenkaan, ei. Juhannuksena nekin kyltit oli revitty irti. Nyt odottelen mielenkiinnolla koirankieltokyltti-ihmisten seuraavaa vetoa. Sen olisi parasta olla jotain mielenkiintoista, mutta kuitenkin vaan pikkuisen nokkelaa, koska vaarana on, etten tajua sitä.  

Huomenna jatkuu sekä treenit että täydellisten juoksukenkien metsästys.