Hienosti meni palaveri! Ideastani pidettiin ja se laitetaan sellaisenaan eteenpäin. Nyt odotellaan vaan virallisia lupia ja sitten pääsen irti järjestelyjen kanssa. Peukut pystyyn! Jos kaikki menee nappiin, tämä ei todellakaan jää tähän. Onneksi myös hanke on sellainen, että pystyn tuon Bebiksen ottamaan mukaani joka paikkaan.

Hieman vaan tulevaisuutta hankaloittaa se, että Bebis oppi eilen illalla ryömimään. Tietää siis äidille lisähommia, mutta mukavaa sellaista. On mahtavaa seurata, kun lapsi kasvaa ja oppii uutta. Bebis on rohkea tutustumaan uusiin kasvoihin ja onkin joutunut pienestä pitäen äidin kanssa ravaamaan ympäri kaupunkia.

Äitiyden kautta olen oppinut arvostamaan elämää eri tavalla. Tuntuu, että oma elämä on nyt kunnossa. Saan elää sellaista elämää, josta aikaisemmin ainoastaan haaveilin. Työ, harrastukset ja etenkin tuo rakas, pitkään odotettu lapseni, tekevät jokaisesta päivästä ihmeellisen. En halua nyt jäädä makaamaan tähän onnellisuuden tunteeseen, vaan haluan jakaa hyvää mieltä myös muille. Minulla on nyt tarpeeksi. 

Tiedän myös paikkani. Nyt ei tarvitse enää etsiä.

Raskausaikana uhkakuvia tulevasta oman elämän menettämisestä kertoiltiin runsaasti. Minulle kävi päinvastoin. En menettänyt yhtään mitään, vaan löysin äitiydestä itseni. En äitinä, vaan ihmisenä. Äitiys rauhoitti etsivän mieleni, mutta avasi silmäni sille muulle maailmalle, jota en ollut nähnyt aikaisemmin, koska keskityin niin kovasti itseeni ja oman tieni löytämiseen. Sitten yhtäkkiä se tie olikin siinä, kun joku toinen vei huomion itsestäni pois.


       

Nyt makaroonilaatikko uuniin, koska päivällisvieraat saapuvat pian ja illalla pitkä lenkki.

Pimpelipom!