Aamu alkoi klo 06.30, kun pinnasängystä kuului iloista juttelua. Nyt, yli kaksi tuntia myöhemmin, talon nuorin on jälleen nukkumassa. Vielä vuoteissaan ovat mieheni, mieheni poika ja koira. Harvinaista, harvinaista. "Morgonstund har guld i mun" opetettiin jo lukion ruotsin kielen kirjassakin. Nyt on hyvää aikaa latautua kohta vuoteistaan kömpiviin väsyneisiin silmiin, jotka heräävät uuteen päivään. Tänä aamuna ajattelin olla ihan hiljaa, jos joku vielä valittaisi väsymystään 9 tunnin yöunien jälkeen tai kehuisi nukkuneensa niin hyvin heräämättä kertaakaan. Olen aivan liian hyvällä tuulella muistuttaakseni, että tähän hetkeen mennessä olen syöttänyt poikani ja itseni, vaihtanut kolmet vaipat, siivonnut keittiön, lajitellut pyykit ja katsonut Teletappeja puoli tuntia.

Tänään on juoksupäivä.