Tänään oli sama kova juoksuharjoitus kuin viime viikolla. Ensin lämmitellään kaksi kilsaa, sitten viisi kilsaa kiihtyvästi kunnolla hengästyen ja loppuun lönköttelyä reilu kaksi kilsaa. Raskas päivä - paska treeni. Tai treeni meni oikeastaan viime viikkoa paremmin, mutta olihan tuo nyt raskasta. Mutta sen pitääkin olla raskasta. Keuhkoissa oli kyllä taas outo paineen tunne. Mikä lie keuhkoklamydia. Ja ei, se ei ole sellainen tauti. Ja ei, se ei tule siitä. Tuhma. 

Seuraava lepo on sitten maanantaina. Nyt on neljän päivän treeniputki edessä, jotta sunnuntaina viikon saldoksi saadaan 46 km juostuja kilometrejä, yksi Bodyattack 45min, kaksi Pilates-tuntia ja yksi puolen tunnin Core-tunti. Mutta ei se tuntien määrä ratkaise, vaan se ajatus niiden takana. Nautinto, hyvä treeni. Ja vaikka äsköinen treeni tuntui niin rankalta sekä henkisesti että fyysisesti, on nyt kuitenkin voittajafiilis.

Mää tarvitsen nyt kisan, joka on lähempänä kuin elokuun alun veteraanien SM-kisat. Mää tarvitsen nyt jonkun harjoituskisan. Tarvitsen oikean startin ja muita juoksijoita viivalle. Haluan kokeilla rajojani ennen elokuuta. Mutta täällä päin ei ole kisan kisaa, joihin voisin osallistua. Arvatenkin pitää varmaan sekin järjestää itse.   

On mulla oikeakin ongelma. Kampaajani jää kahden päivän päästä lomalle ja juurikasvuni luo varjon Merenkurkun yli Uumajan ylle. Ja on mulla toinen, vielä vakavampi ongelma - Mörökölli on aloittanut lenkkeilyn.