Tässä taloudessa joudutaan aikatauluttamaan kaikki menot, kuten monessa muussakin lapsiperheessä. Sitä ehtii touhuta yllättävän paljon, kunhan opettelee hallitsemaan aikaansa ja lorvimaan vähemmän (ihan vaan pikkuisen vähemmän) netissä. Yleensä loppuviikosta suunnittelen seuraavan viikon treenit ja ne lyödään lukkoon miehen kalenterin kanssa. Juoksutreenini ovat siis silloin, kun ne on kalenteriin merkattu. Piste.

Eilen oli viikon pitkä lenkki. Pari tuntia mukavaa lönköttelyä ympäri kaupunkia klo 19 - 21. Kuinka kävikään? Siinä kuudenmaissa alkoi ripottelemaan vettä ja lenkille lähdettäessä taivaalta satoi vaakasuorassa märkää räntää. Mutta mentävä oli. Piste.

Klo 19.20 hanskani olivat läpimärät. Lenkkarini olivat läpimärät. En pystynyt pitämään kunnolla silmiä auki. Housuni olivat märät. Juoksin etukenossa huppu päässä. Ei auttanut. Radiosta tuli paskaa musiikkia. En voinut vaihtaa kanavaa, koska kosketusnäyttö ei toiminut märillä sormilla. 

Klo 19.30 päätin juosta takaisin kotiin.

Klo 19.31 päätin olla juoksematta takaisin kotiin. 

Klo 19.50 juoksin Wasa Sports Clubin rappuset ylös ja menin pissalle. Vähemmästäkin veden määrästä tulee pissahätä.

Klo 19.52 jatkoin matkaa ja päätin mennä alkuperäistä reittiä.

Klo 20.15 mulla oli kuoleman tylsää. Kävelytiet oli loskaa täynnä ja juokseminen oli raskasta. Päätin huvittaa itseäni kuvittelemalla tienvierustan lumikököistä erilaisia eläimiä. Se toimi.

Klo 20.30 polvia särki, kun juoksin väärin.

Klo 21.00 saavuin aivan läpimärkänä kotiin, mutta varmana siitä, että olin taas astetta kova, kovempi, kovin. Piste.